Ryijyjen uutta tulemista on povattu jo hyvän aikaa, mutta viimeistään nyt ne todella ovat täällä. Mummolantuoksuisista seinävaatteista on tullut nykyaikaisia sisustustekstiilejä, joita voi sijoittaa muuallekin kuin tuvan seinälle tai keinutuolin selkänojalle. Iänikuisten kirkko- ja ruusuaiheiden tilalle on tullut modernimpia vaihtoehtoja.
Kokosin Pinterestiin oman taulun ryijytekniikalla toteutetuista töistä ja tajusin, miten monenlaiseen lopputulokseen sillä voikaan päätyä. Perinteisten isojen ryijyjen lisäksi löysin upeita koristetyynyjä, pikkuruisia seinäryijyjä ja tuolinpäällisiä. Aivan mahtavia värejä, muotoja ja tekstuureja! Lopullisesti suuni loksahti auki, kun törmäsin jossain toisaalla Heli Miikkulainen-Gilbertin suunnittelemiin tekoturkiksiin. Tekoturkis ryijystä, miten nerokasta! Vaatteet ovat samaan aikaan todella outoja ja aivan sairaan hienoja. 😀 Varsinkin tuo sivuilta löytyvä sinivihreä riikinkukkotakki, I-H-A-N-A!
Itse omistan yhden ryijyn, jonka olen saanut vuosia sitten lahjaksi. Sain silloin valita ryijymallin, ja olen kovin iloinen valinnastani. Ann Jonassonin suunnittelema malli on nimeltään Kaislikossa suhisee ja se ihastuttaa minua edelleen. Arvostusta lisää vielä se, että ryijy on sukulaiseni itse tekemä. Nykyisessä kodissa se on löytänyt paikkansa keittiön ruokapöydän vierestä. Spagettia syödessä saakin olla tarkkana, etteivät tomaattisoossit roisku ryijylle.
Tuollainen isokokoinen seinäryijy sisältää valtavan määrän lankaa ja sen tekeminen kysyy todennäköisesti aika paljon kärsivällisyyttä ja istumalihaksia. Ryijyntekotaito ei valitettavasti ole siirtynyt suvussa minulle, mutta nyt olisi kova hinku päästä kokeilemaan, miltä se ryijyily tuntuu. Madam B. C. -blogissa esiteltiin juuri kolme erilaista ryijytekniikkaa, joilla oli syntynyt tosi kivan näköisiä miniryijyjä. Ja mikä parasta, niiden tekemiseen ei kulunut kauaa aikaa. Loistavia vinkkejä ensikertalaiselle siis! Kun hommasta on päässyt jyvälle, voi siirtyä kokeilemaan isompia töitä.
Tästä taidankin ottaa yhden tavoitteen täksi kevääksi. Ryijyyn saisi kätevästi upotettua myös jämäkeriä, ja rennoissa tekeleissä voi hyvin sekoittaa myös eripaksuisia lankoja. Tätä kirjoittaessani keksin kodistani jo aika monta paikkaa, minne uuden ryijyn voisi ripustaa. Sormet jo syyhyää! 🙂
Voi, tuo ryijysi on kyllä upea! Ihana, että sillä on oma tarina ja vielä kaunis nimikin 🙂 Tuollaisen kun jaksaisi vielä tehdä.. Ehkä sitten mummona! Siihen asti pitäydyn miniryijyissä 😉 Kiitos linkkauksesta! ❤
Kiitos itsellesi! 🙂 Eläkeläisprojektiksi taitaa isot ryijyt täälläkin jäädä, vaikka eipä sitä koskaan tiedä 😉
Hienoa kun olet törmännyt Heli MG -ryijymuotiin ja iso kiitos maininnasta! Komeita ovat myös sinun työsi. Aurinkoista kevättä!
Kiitos, ihanaa kevättä! 🙂
Aivan ihana ryijy 🙂 . Itsellä haaveissa hankkia ryijy, mutta ei ole tullut vastaan sopivaa. Taitaa olla vähän liian iso haaste jos meinaisi itse tehdä, ainakin tässä ruuhkavosien hetkellä.
Kiitos Heidi! 🙂 Minäkin haaveilen itse tehdystä ryijystä, mutta se onkin sitten tosiaan vähän isomman luokan projekti…:)