Itse leikelty matonkude on ehkä maailman ihanin käsityömateriaali. Kun jokin loppuun kulunut tekstiili saa uuden elämän vaikkapa räsymaton raitana, voi lopputulokseen aina olla tyytyväinen.
Lapsuudenkodissani kaikki vanhat vaatteet ja lakanat menivät kiertoon matonkuteeksi, ja riemunkirjavia keriä pyörii nurkissa edelleen. Olen virkannut niistä lähinnä mattoja, mutta päädyin nyt tekaisemaan jotakin pienitöisempää: vanhan kunnon pannunlapun.
Omien kuteiden virkkaus on kaupan ontelokuteisiin verrattuna huomattavasti hankalampaa. Esimerkiksi tässä pannunalusessa käyttämäni turkoosi kude oli melko paksua ja erittäin joustamatonta kangasta. Koska se on joskus ollut vaate, kude oli saumakohtien takia todella monessa pätkässä. Häntiä piilottaessani jouduinkin virkkaamaan monia kohtia kaksinkertaisella kuteella. Tarpeeksi isolla koukulla sekin kuitenkin onnistui, ja lopputuloksesta tuli kaikessa rouheudessaan ihan hauska.
Uuden pannunlapun lisäksi aamupalapöydässä ihastuttivat eilen ostamani tulppaanit. Kevät on ihan pian täällä! 🙂
