Perussukat ja vinkki siistiin puikonvaihtumiskohtaan

Sukkalangat

Tammikuussa moni haluaa laittaa elämänsä (ja lankakorinsa) taas järjestykseen, minä mukaan luettuna. Kaivelin lankavarastojani ja päätin neuloa vuoden ensimmäiset sukat jämälangoista. Niitä oli, kuten varmasti useimmilla neuloosi-ihmisillä, kertynyt enemmän kuin omiksi tarpeiksi.

Laatikon pohjalle unohtuneiden lankamyttyjen hyödyntämisestä tulee puhdistava ja aikaansaava fiilis, mutta siihen liittyy myös pään raavintaa. Kymmenien kerien joukossa on materiaaliltaan, paksuudeltaan ja värisävyiltään niin kirjava kasa lankaa, että täydellisten matchien löytäminen on haastavaa. Nallea ei voi neuloa samaan työhön seiskaveikan kanssa, mikään väriyhdistelmä ei miellytä silmää ja kaikki langat eivät kestä kulutusta sukissa. Lisäksi suurin osa vyötteistä on tietenkin kadonnut jonnekin, ja langan ominaisuuksia voi vain valistuneella näppituntumalla arvailla. 

Perussukat

Omaan jämälankaprojektiini valitsin viininpunaista seitsemää veljestä sekä vaaleanharmaan mysteerikerän, joka vaikutti paksuudeltaan hyvältä parilta ensimmäiselle. Mysteerilanka tuntui kuitenkin neuloessa tosi tekokuituiselta, eikä sen laatukaan huimannut päätä. Iloitsin joka kerta, kun tuli viininpunaisen raidan aika ja kutomista sai jatkaa paremmalla langalla. Miten tasaiselta ja helposti neulottavalta tuntuikaan tavallinen seiskaveikka, ah! Nähtäväksi jää myös, miten kestävää tuo harmaa lanka on. Kotini maalatuilla puulattioilla hiihdellessä sukat eivät onneksi ole kovin kovalla kuormituksella, joten saattavat hyvin kestääkin käytössä.

Perussukat

Kiertävä puikonvaihtumiskohta

Sukkapuikoilla neuloessani olen huomannut, että puikon vaihtumiskohdat jäävät helposti epäsiistin näköisiksi. Puikkojen reunimmaiset silmukat jäävät hiukan muita löysemmiksi ja valmiiseen työhön jää siksi rumia, pystysuuntaisia "rakoja". Ongelma korostui varsinkin aikoina, jolloin neuloin vähemmän ja käsiala oli muutenkin epätasaisempaa.

Itse olen ratkaissut ongelman siten, että siirrän puikon vaihtumiskohtaa koko ajan. Käytännössä siis neulon jokaisen puikon silmukat normaalisti ja lisäksi samalle puikolle vielä kaksi silmukkaa seuraavan puikon alusta. Kun tämän toistaa jokaisella puikolla, silmukkamäärä puikoilla pysyy aina samana, mutta puikon vaihtumiskohta siirtyy kahdella silmukalla joka kerroksella.

Käytän tätä tapaa koko villasukan läpi: niin kirjoneuleessa, joustinneuleessa kuin kavennustenkin kohdalla. Erityisesti kavennuksia tehdessä kerroksen vaihtumiskohta voi olla hyödyllistä merkitä silmukkamerkillä, niin ei mene sekaisin laskuissa. 🙂

Silmukoiden siirtely puikolta toiselle tulee itselläni niin automaationa, että en edes tiedä, miltä villasukkani näyttäisivät, jos nyt siirtyisin tavanomaiseen tyyliin. Ehkä käsialani on tasoittunut niin, että mitään rakoja ei enää syntyisi, ehkä ei. Parempi kuitenkin varmaan pysyä hyväksi todetussa tekniikassa! 🙂

Ovatko muut törmänneet vastaavaan ongelmaan? Millaisia muita apukeinoja siihen on löytynyt?

 

2 Kommenttia

  1. Onpas jotenkin tosi söpöt perusviltsut. 🙂

    1. Reeta says: Vastaa

      Kiitos! Ihan kivat niistä tuli, vaikka toinen lanka olikin ärsyttävää kutoa. 😄

Vastaa