Huonekasveja ei voi koskaan olla kotona liikaa. Ne tuovat sisustukseen ihanaa raikkautta ja rentoa tunnelmaa. Ainoa ongelma kasveissa on se, että niitä on hyvin vaikea estää kuolemasta. Hävettää myöntää, mutta kesällä solmeilemaani makramee-amppeliin hankittu viherkasvi (jonka nimeä on voi mitenkään muistaa) heitettiin kompostiin jo syyskuussa... Varmaan uusi ennätys! Sen tilalla roikkuu jo uusi, erilajinen kaveri. Toivomme hänelle edeltäjäänsä pidempää ikää.
Yksi nerokas tapa saada kasveista pidempiaikaisia perheenjäseniä on laittaa ne esille jo valmiiksi hengettöminä. Kuivakukat eivät silmää erityisesti hivele, mutta prässätyt kasvit kehyksissä näyttävät oikein kivalta. Päädyinkin kokeilemaan prässäämistä saniaisen oksilla, jotka nappasin mukaan elokuisella mustikanpoimintareissulla.
Asettelin saniaisenoksat kuivumaan kahden sanomalehden väliin, mutta sujautin mukaan myös vähän talouspaperia kosteutta imemään. Painoksi laitoin painavia kirjoja ja annoin oksien olla prässissä melkein pari viikkoa. Luin jostain, että kuivattava kasvi säilyttää värinsä paremmin, jos sen päälle ripottelee suolaa. En tiennyt, oliko väitteessä perää (enkä tiedä vieläkään), mutta kokeilin suolakikkaa kuitenkin. Se, olisiko samaan lopputulokseen päästy ilman maustekaappiin kajoamista, jäi vielä arvoitukseksi.
Kehykset minulla oli valmiiksi kotona. Jouduin kuitenkin hiukan askartelemaan, jotta sain lasin ja takalevyn riittävän napakasti yhteen. Muuten vaivalla ojasta poimitut ja kuivatetut rehut olisivat saattaneet valahtaa kehyksen sisällä miten sattuu. Ainakin toistaiseksi ne ovat pysyneet siellä missä kuuluukin! 🙂
