Appiukko teki sukkatilauksen. Jussisukat niiden olla piti, perinteisellä reseptillä ja perinteisillä väreillä.
Perinteistä huolimatta jussisukkiin ei taida olla yhtä ja oikeaa tekotapaa. Omatkin versioni tein vähän fiiliksen mukaan. Lankakaupoilla meinasi mennä sormi suuhun, kun en osannut päättää tumman- ja vaaleanharmaan langan välillä. Kotiin päästyäni olin vakuuttunut, että tein väärän valinnan, mutta valmiita sukkia katsoessani en enää ole ihan varma. Olen joka tapauksessa lopputulokseen tyytyväinen, eikä sukkien tilaaja välttämättä tiedä, että harmaata lankaa saa eri sävyissä... 😀
Nilkkaresoreiden makuun päästyäni tein sellaiset myös jussisukkiin. Työn jälki taannoisiin vauvan jussisukkiin verrattuna parani huimasti, kun neuloin joustimen oikeat silmukat takareunasta. Jousto-ominaisuudetkin saattoivat samalla parantua. Tämä tekniikka ehdottomasti jatkoon!
Luonnon vihreys on muuten nyt jotain aivan älytöntä. Lehteä ja versoa pukkaa niin paljon, että työmatkan puistomaisemissa voi koirankakkoja väistellessään kuvitella hetken olevansa jossakin trooppisessa maailmankolkassa. Jos minä saisin päättää, olisi meillä pelkkää toukokuuta läpi vuoden!
Heips, ihanat sukat! 🙂
Onko joustin 1o-1n vai miten?
Taitaa olla 1 oikein takareunasta, 1 nurin 🙂