Vihdoinkin nopeaa ja helppoa: lapsen trikoopipo

PaaPii-pipo

Ompelutaipaleeni on vasta alussa, ja kaikissa projekteissa tähän asti olen kohdannut monenlaisia vastoinkäymisiä. Aloittelijana uusia juttuja täytyy ensin harjoitella tilkuilla ja välinearsenaalia joutuu täydentämään tuon tuosta. Tästä syystä yksinkertaisetkaan mallit eivät ole olleet minulle helppoja ja nopeita, vaikka monelle muulle ne sellaisia olisivatkin. Niinpä riemastuin kovasti, kun ompelin tämän lasten trikoopipon PaaPiin kaavakirjasta. Tästä tuli nimittäin varmaan ensimmäinen helppo, hauska ja nopea ompelutyöni ikinä. Mitä nyt yhden sauman jouduin purkamaan, mutta se on kuulkaas pientä. Voi sitä ilon päivää!

PaaPii-pipo

Lopputuloksesta tuli vieläpä mielestäni oikein onnistunut. Parasta oli, että pääsin ompelun lomassa hypistelemään myös lankaa. Tupsuksi sopivaa lankaahan meikäläiseltä kyllä löytyy. Valitsin varastosta siniharmaata villalankaa, joka on väriltään aika lähellä kankaan pohjaväriä. Joku räikeämpikin valinta kävi mielessä, mutta eläinkuvioihin yhdistettynä siitä olisi tullut omaan makuuni vähän levoton. Yksivärisen kankaan kanssa jokin iloitteluväri olisi sopinut tupsuun hienosti. 

PaaPii-pipo

Nopeista ja helpoista käsitöistä juteltiin jokin aika sitten aika paljon käsityöblogeissa. Kuulun itse siihen kategoriaan, joka tavallisesti haluaa käsitöiltään jonkinlaista haastetta. Niiden rinnalla pidän kuitenkin aina myös "televisionkatselutöitä", joiden edistäminen onnistuu lähes silmät kiinni. Yleensä se tarkoittaa, että puikoilla ovat perusvillasukat. 

Nyt tekemäni lasten trikoopipo toimi hyvänä esimerkkinä siitä, että välillä on tärkeää tehdä myös niitä yksinkertaisia ja nopeita käsitöitä. Onnistuminen lisäsi motivaatiota ja uskoa omiin ompelukykyihini. On helpottavaa huomata, että ompelemisen ei tarvitse aina olla niin pirun työlästä ja hankalaa. Joskus se voi olla myös helppoa ja hauskaa. 🙂


 

Vastaa