Täydellinen isoäidinneliö ja kirjavinkki aloitteleville virkkaajille

Virkatut neliöt

Palapeiton virkkaaminen on kummitellut mielessäni pitkään. Paitsi että paloista virkatut peitot ovat suloisia, niistä saa hyviä välitöitä isompien projektien oheen: Peittoa voi edistää hissukseen silloin tällöin, pala kerrallaan. Yhden pienen neliön ehtii virkkaamaan valmiiksi vaikka bussimatkalla tai lempi-tv-sarjan yhden jakson aikana. Työtä on helppo kuljettaa mukana, kun kassiin ei tarvitse saada mahtumaan puolikasta vilttiä. Muutama kerä lankaa ja virkkuukoukku riittää.

En ole virkannut käsityöurallani kovinkaan paljon. Ostin kuitenkin joululahjaksi itselleni peittolangat ja kaivoin virkkuukoukun naftaliinista. Työtä aloittaessani googlasin pylvään ja tavasin hartaasti ohjetekstiä. Hyvästä yrityksestä huolimatta luin ohjetta ensin väärin, ja ensimmäinen neliö meni aivan vihkoon. Tajusin erheeni onneksi ennen kuin koko pala oli valmis. Toinen ja kolmas pala (kuvissa) sujuivat sen sijaan jo paremmin. Kaaviokuvista en ymmärrä edelleenkään mitään, mutta pärjään hyvin kirjoitetuilla ohjeilla. Lankana työssä käytän Dropsin Cotton-merinoa, jossa on puolet villaa ja toinen puoli puuvillaa. Väri-inspiraatio tuli tällä kertaa muuten makuuhuoneen tapetista. 🙂

Virkatut neliöt

Etsin täydellistä isoäidinneliötä peittoprojektia varten aika pitkään, kunnes löysin sen lopulta Leonie Morganin kirjasta 100 isoäidinneliötä – perinteisen virkkausmallin uudet kuviot. Valitsin popcorn-kukan, koska se on tajuttoman soma, siinä on kohosilmukoiden tuomaa struktuuria ja vaikeustaso ei ole pahimmasta päästä. Kriteerinäni neliön valinnassa oli myös se, että siinä on käytetty neljää eri väriä. Kirjasta löytyi toki monia muitakin ihania malleja. Plussaa täytyy antaa myös perussilmukoiden ja virkkaustekniikoiden selkeästä esittelystä. Palojen pingottamisesta ja yhdistämisestäkin on hyvät ohjeet. Jos siis aloittelet virkkausta ja isoäidinneliöt kiinnostaa, suosittelen vilkaisemaan kyseistä kirjaa. Omani löysin kirjastosta.

Virkkauskäsialani ei ole täydellinen eivätkä kaikki silmukatkaan teknisesti ehkä aivan oikein. Pääasia kuitenkin on, että tekeminen on hauskaa ja valmista syntyy. Näin alkuun ajatuksena on tehdä vain vauvan peitto, sillä en halua tästä mitään lannistavaa ikuisuusprojektia. Aion virkkailla neliöitä isompien töiden väleissä, niin ei tule kyllästymistä. Minulle henkilökohtaisesti vuoden käsityötekniikka tulee tänäkin vuonna olemaan neulominen, mutta välillä on hauska hairahtua sivupolulle ja kokeilla jotain muutakin. 🙂

Ihanaa alkanutta käsityövuotta!

Virkatut neliöt

Vastaa