Kauheimmat käsityöt: Pyjamahousut

Pyjamahousut

Kun tämän vuoden alussa marssin ompelukurssille, minulla ei ollut ompelusta kovinkaan paljon onnistumisen kokemuksia. Ompelu on aina ollut minulle se haastavin käsityö, vaikka ompelukonetta on kyllä tullut poljettua koulun käsityötunneilla. Myös meillä kotona on aina ollut ompelukone ja suvussa siihen suuntautuvaa harrastuneisuutta. Neuvojiakin on siis ollut tarjolla. Alitajunnassani istuu silti tiukasti ajatus siitä, että ompelu on vaikeaa ja lopputulokset aina jollain tavalla epäonnistuneita. Tämän postauksen pyjamahousuja katsoessa ei tarvitse ihmetellä, mistä tällainen mielikuva on saattanut syntyä.

Pyjamahousut

Raidalliset pyjamahousut on tehty yläkoulun käsityötunnilla. Päätin ensin, että en kelpuuta näin vanhoja töitä Kauheimmat käsityöt -saagaani, mutta otin ne kuitenkin mukaan, koska niillä on ollut merkittävä rooli ompelutraumani muodostumisessa. Tästä vaatekappaleesta on nimittäin varsin vaikea löytää mitään hyvää sanottavaa. 

Housujen materiaali on ohutta trikoota, joka ei ole aloittelijalle kaikkein helpoin kangas työstää. En uskaltaisi ostaa sitä itselleni nyt, kun tiedän paremmin. Todennäköisesti nappasin sen jostain palalaarista, kun halvalla sai. Muistaakseni valinnaisten kurssien kankaat piti koulussa kustantaa itse, mikä selittäisi nuukailun. Taitavampi tekijä olisi toki saanut trikoostakin ihan hyvät housut, oli kangas miten venyvää ja vanuvaa tahansa.

Kuminauhavyötärön sijaan näihin yöhousuihin on pujotettu jokin ihmeellinen nyöri, joka pureutuu todella ikävästi kylkimakkaroihin. Ilman nyörin solmimista housut kuitenkin tippuvat nilkkoihin saman tien. Lahkeet ovat myös aivan liian pitkät ja laahaavat maassa ja kantapäiden alla. Raitojen kohdistus lahkeen saumoissa ei sekään ole mennyt "täysin" nappiin, kuten kuvista näkyy.

Pyjamahousut

Yhteenvetona todettakoon, että housut ovat siis sekä rumat että epämukavat. Tästä syystä niitä ei ole tullut käytettyä ollenkaan. Hyvä kysymys onkin, miksi ne edelleen ovat olemassa. Purkamalla kankaankappaleista voisi ehkä saada jotakin käyttökelpoista – ainakin jos osaisi ommella.

Epäonnistumisen opetus: Joissakin projekteissa kaikki mikä voi mennä pieleen, menee pieleen. Tällaisissa tapauksissa valmis työ olisi viisainta purkaa, polttaa tai piilottaa niin hyvin, että sitä ei koskaan enää löydä. Muuten se muistuttaa huonoudestasi vielä vuosienkin jälkeen.


 

Vastaa